|
 |

Hannikaisten suku
Hannikaisten suvun juuret ovat Säämingin pitäjän Kiilanmäen
kylällä. Ensimmäisenä Kiilanmäen isäntänä mainitaan
manttaaliluettelossa 1699 Hannu Pekanpoika Kosoinen. Hänen
jälkeensä tila siirtyi Kosoisen pojalle Erikille, joka käytti
Kerimäen talvikäräjien pöytäkirjassa (1704) sukunimenään myös
Hannikaista. Vuonna 1723 Kiilanmäen omistajaksi mainitaan
kuitenkin Erik Hannikaisen vaimo ja poika Erik Erikinpoika (s.
1704), joka mainitaan Säämingin kirkkoherranviraston
selvityksessä ensimmäisenä tunnettuna Hannikaisena.
Toisaalta Hannikaisia esiintyy jo Kansallisarkiston Käkisalmen
läänin 1600-luvun tuomiokirjoista kootussa talonpoikien
sukunimitietokannassa. Tietokannan Matz Hannikainen oli
syntyisin samalta Kerimäen Haapaniemen tilalta kuin ensimmäinen
Kiilanmäen Hannikainen, joten kyseessä lienee Kerimäeltä
Tohmajärven Pyhäjärvelle muuttanut sukulainen.
Sukunimen kehittyminen
Sukunimi lienee syntynyt savolaissuvuille tyypillisesi
liittämällä isän etunimeen (Hannu) -inen pääte. Aluksi
sukunimenä on ollut Hannukainen, mikä on myöhemmin muuttunut
Hannikaiseksi, erotukseksi muista Hannu-johdoksista, joista
esimerkiksi Hannunen on esiintynyt Savossa jo 1500-luvun
lopulta.
Hannikainen kuuluu Kallion luokituksessa (Kallio, O. A. 1911:
Savolaisia sukuja ja sukunimiä, Kansanvalistusseuran
kotiseutukuvauksia) alun perin pieniin savolaisiin
paikallissukuihin, jotka asuivat Savossa melko suppealla
alueella.
Vielä ennen 1944 Hannikaisia syntyi väestökeskuksen mukaan
eniten Säämingissä (78 kpl), Kerimäellä (24) ja Sulkavalla (24),
mutta jo 1945 - 1965 Helsinki nousi syntymätilastossa toiseksi
Säämingin (30) jälkeen. Vuoden 1966 jälkeen Helsinki on ollut
syntymäkunnista ensimmäisenä (25) ennen Savonlinnaa ja Nurmesta,
joissa molemmissa on syntynyt alle 20 uutta Hannikaista.
Nykyisenä nimenä Hannikainen on 359 henkilöllä (180 miestä/179
naista) ja entisenä nimenä 132 suomalaisella. Ulkomailla meistä
on kirjoilla 15. Kaiken kaikkiaan 1964 elossa olleita ja sen
jälkeen syntyneitä Hannikaisia on Suomen
väestötietojärjestelmään kirjattu 652 (tilanne 15.8.2005).
 |
|

Otteita Kerimäen talvikäräjien pöytäkirjasta 26 - 27. 1. 1704:

Kiilanmäki mainitaan ensimmäisen
kerran Kerimäen talvikäräjien pöytäkirjassa 1704, missä Erkki
Hannikainen Kiilanmäeltä määrätään maksamaan sortavalaiselle
Pekka Miettiselle heinistä yhden taalerin.

Pöytäkirjaotteen ylärivillä mainitaan Erik
Hannikain i Kijlanmäki.... Pöytäkirjassa hänen väitetään vieneen
Pöllänsaaren niityltä heinää kaksi parmasta (11,3 m3). Erkki
Hannikainen ei saapunut käräjille ja siksi hänet määrättiin
palauttamaan heinät ja maksamaan huutosakkoa yhden taalerin
verran. Asin käsittely jatkui seuraavilla käräjillä, jolloin
lautamiehet selvittivät, kenelle niitty kuului ja kenen heinät
olivat. Pöytäkirjan on suomentanut eläkkeellä oleva Suonenjoen
yhteiskoulun lehtori Paula Kainulainen.
|
Sukututkimus
Hannikaisten ja Kosoisten vaiheita on 1980-luvulta lähtien tutkinut
imatralainen Lauri Hannikainen (s. 1936). Hän jatkoi Säämingin
kirkkoherra Yrjö Hormian 1940-luvulla aloittamaa sekä Hanna Tannerin ja
Marja Hannikaisen jatkamaa Hannikaisten
sukututkimusta.
Lauri Hannikaisen työnä on valmistunut 400-sivuinen sukukirja
Jälkipolvitaulu - Suku Hannikainen - Sääminki, Kiilanmäki, johon on
kirjattu suvun vaiheita 1500-luvun alusta lähtien. Hän on myös
piirtänyt Kiilanmäen Hannikaisten sukupuutaulun. Hannikaisten
sukutiedostossa on nykyisin noin 4 000 nimeä, ja Lauri Hannikaisen
sukutiedostot kattavat kaikkiaan yli 12 000 nimeä.
Tietoja suvun jäsenistä otetaan jatkuvasti vastaan. Tiedot voi lähettää
Internet-sivujen
jäsentietolomakkeella tai ilmoittaa sähköpostilla tai
kirjeellä sukuseuran sihteerille.
- Ks. Kiilanmäki
kartalla
- Ks. Kiilanmäen
Hannikaisten jälkipolvitaulu I
Suvun vaiheet talteen
Sukuseuran johtokunta pyytää seuran jäseniltä sekä kuvia että
vapaamuotoisia muistelmia suvun ja sukuseuran vaiheista. Voit lähettää
sukuun liittyviä tarinoita, sanontoja, kaskuja, kuvia, piirroksia,
kirjeitä, kortteja tai äänitteitä. Muodolla ei ole väliä, ja tapahtuma
voi olla iloinen tai traaginen tai vain arkipäivää.
Merkittävät virstanpylväät olisi hienoa saada arkistoihin mukaan, mutta
myös arkipäivän tapahtumat ovat kiinnostavia. Voit kertoa mitä leikkejä
leikittiin tai voit aloittaa kertomuksesi: Muistan kun äitini kertoi…
Muistathan, että myös uudet, nykyhetken tarinat ovat tulevaisuuden
historiaa.
Liitä lähettämäsi materiaalin mukana mahdollisimman tarkat tiedot mukana
olevista henkilöistä, tapahtuma-ajoista ja paikoista sekä tietenkin omat
yhteystietosi. Mikäli lähetetyn materiaalin käyttöön halutaan liittää
rajoituksia (esim. vain tutkimuskäyttöön/vain arkistoitavaksi/ei saa
julkaista), pyydetään ne kirjaamaan mahdollisimman selkeästi. Kaikki
materiaali arkistoidaan ja mahdollisesti julkaistaan Hannikais-kanawassa,
Internetissä tai omana erillisinä julkaisuna. Materiaalit voi toimittaa
johtokunnalle.
|
|