Hannikaisten sukuseura
Sukuseura Ajankohtaista Suku Linkkejä Arkisto Hakemisto Etusivu  

 

Hannikaisten suku

Hannikaisten suvun juuret ovat Säämingin pitäjän Kiilanmäen kylällä. Ensimmäisenä Kiilanmäen isäntänä mainitaan manttaaliluettelossa 1699 Hannu Pekanpoika Kosoinen. Hänen jälkeensä tila siirtyi Kosoisen pojalle Erikille, joka käytti Kerimäen talvikäräjien pöytäkirjassa (1704) sukunimenään myös Hannikaista. Vuonna 1723 Kiilanmäen omistajaksi mainitaan kuitenkin Erik Hannikaisen vaimo ja poika Erik Erikinpoika (s. 1704), joka mainitaan Säämingin kirkkoherranviraston selvityksessä ensimmäisenä tunnettuna Hannikaisena.

Toisaalta Hannikaisia esiintyy jo Kansallisarkiston Käkisalmen läänin 1600-luvun tuomiokirjoista kootussa talonpoikien sukunimitietokannassa. Tietokannan Matz Hannikainen oli syntyisin samalta Kerimäen Haapaniemen tilalta kuin ensimmäinen Kiilanmäen Hannikainen, joten kyseessä lienee Kerimäeltä Tohmajärven Pyhäjärvelle muuttanut sukulainen.


Sukunimen kehittyminen

Sukunimi lienee syntynyt savolaissuvuille tyypillisesi liittämällä isän etunimeen (Hannu) -inen pääte. Aluksi sukunimenä on ollut Hannukainen, mikä on myöhemmin muuttunut Hannikaiseksi, erotukseksi muista Hannu-johdoksista, joista esimerkiksi Hannunen on esiintynyt Savossa jo 1500-luvun lopulta.

Hannikainen kuuluu Kallion luokituksessa (Kallio, O. A. 1911: Savolaisia sukuja ja sukunimiä, Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia) alun perin pieniin savolaisiin paikallissukuihin, jotka asuivat Savossa melko suppealla alueella.

Vielä ennen 1944 Hannikaisia syntyi väestökeskuksen mukaan eniten Säämingissä (78 kpl), Kerimäellä (24) ja Sulkavalla (24), mutta jo 1945 - 1965 Helsinki nousi syntymätilastossa toiseksi Säämingin (30) jälkeen. Vuoden 1966 jälkeen Helsinki on ollut syntymäkunnista ensimmäisenä (25) ennen Savonlinnaa ja Nurmesta, joissa molemmissa on syntynyt alle 20 uutta Hannikaista.

Nykyisenä nimenä Hannikainen on 359 henkilöllä (180 miestä/179 naista) ja entisenä nimenä 132 suomalaisella. Ulkomailla meistä on kirjoilla 15. Kaiken kaikkiaan 1964 elossa olleita ja sen jälkeen syntyneitä Hannikaisia on Suomen väestötietojärjestelmään kirjattu 652 (tilanne 15.8.2005).


Suurenna sukupuu klikkaamalla

 


Otteita Kerimäen talvikäräjien pöytäkirjasta 26 - 27. 1. 1704:



Suurenna klikkaamalla


Kiilanmäki mainitaan ensimmäisen kerran Kerimäen talvikäräjien pöytäkirjassa 1704, missä Erkki Hannikainen Kiilanmäeltä määrätään maksamaan sortavalaiselle Pekka Miettiselle heinistä yhden taalerin.
 

Suurenna klikkaamalla


Pöytäkirjaotteen ylärivillä mainitaan Erik Hannikain i Kijlanmäki.... Pöytäkirjassa hänen väitetään vieneen Pöllänsaaren niityltä heinää kaksi parmasta (11,3 m3). Erkki Hannikainen ei saapunut käräjille ja siksi hänet määrättiin palauttamaan heinät ja maksamaan huutosakkoa yhden taalerin verran. Asin käsittely jatkui seuraavilla käräjillä, jolloin lautamiehet selvittivät, kenelle niitty kuului ja kenen heinät olivat. Pöytäkirjan on suomentanut eläkkeellä oleva Suonenjoen yhteiskoulun lehtori Paula Kainulainen.
 



Sukututkimus

Hannikaisten ja Kosoisten vaiheita on 1980-luvulta lähtien tutkinut imatralainen Lauri Hannikainen (s. 1936). Hän jatkoi Säämingin kirkkoherra Yrjö Hormian 1940-luvulla aloittamaa sekä Hanna Tannerin ja Marja Hannikaisen jatkamaa Hannikaisten sukututkimusta.

Lauri Hannikaisen työnä on valmistunut 400-sivuinen sukukirja Jälkipolvitaulu - Suku Hannikainen - Sääminki, Kiilanmäki, johon on kirjattu suvun vaiheita 1500-luvun alusta lähtien. Hän on myös piirtänyt Kiilanmäen Hannikaisten sukupuutaulun. Hannikaisten sukutiedostossa on nykyisin noin 4 000 nimeä, ja Lauri Hannikaisen sukutiedostot kattavat kaikkiaan yli 12 000 nimeä.

Tietoja suvun jäsenistä otetaan jatkuvasti vastaan. Tiedot voi lähettää Internet-sivujen jäsentietolomakkeella tai ilmoittaa sähköpostilla tai kirjeellä sukuseuran sihteerille.


- Ks. Kiilanmäki kartalla
- Ks. Kiilanmäen Hannikaisten jälkipolvitaulu I

 

Suvun vaiheet talteen

Sukuseuran johtokunta pyytää seuran jäseniltä sekä kuvia että vapaamuotoisia muistelmia suvun ja sukuseuran vaiheista. Voit lähettää sukuun liittyviä tarinoita, sanontoja, kaskuja, kuvia, piirroksia, kirjeitä, kortteja tai äänitteitä. Muodolla ei ole väliä, ja tapahtuma voi olla iloinen tai traaginen tai vain arkipäivää.

Merkittävät virstanpylväät olisi hienoa saada arkistoihin mukaan, mutta myös arkipäivän tapahtumat ovat kiinnostavia. Voit kertoa mitä leikkejä leikittiin tai voit aloittaa kertomuksesi: Muistan kun äitini kertoi… Muistathan, että myös uudet, nykyhetken tarinat ovat tulevaisuuden historiaa.

Liitä lähettämäsi materiaalin mukana mahdollisimman tarkat tiedot mukana olevista henkilöistä, tapahtuma-ajoista ja paikoista sekä tietenkin omat yhteystietosi. Mikäli lähetetyn materiaalin käyttöön halutaan liittää rajoituksia (esim. vain tutkimuskäyttöön/vain arkistoitavaksi/ei saa julkaista), pyydetään ne kirjaamaan mahdollisimman selkeästi. Kaikki materiaali arkistoidaan ja mahdollisesti julkaistaan Hannikais-kanawassa, Internetissä tai omana erillisinä julkaisuna. Materiaalit voi toimittaa johtokunnalle.