Sukuseuran johtokunnan puheenjohtajan Rainer Hannikaisen tervehdyssanat sukuseuran 60-vuotisjuhlassa 21.4.2007 Rakkaat sukuseuramme jäsenet ja arvoisat kutsuvieraat,  hyvät ystävät. Toivotan teidät tervetulleiksi Hannikaisten Sukuseura 60-vuotisjuhlaan tänne Katajanokan kasinolle.

Erityisen miellyttävää on nähdä täällä sukuseuramme perustajajäseniä ja kunniajäseniä. Edellinen esimiehemme, perustajajäsen ja kunniajäsen Leena Valvanne on ilokseni myös täällä paikalla. Olet lämpimästi tervetullut.

On ilahduttavaa nähdä täällä myös niitä, jotka viime vuosina ovat ahkerasti olleet eri kokouksissa ja tapahtumissa mukana ja myös teitä, jotka olette Ranskasta asti tulleet juhlaan mukaan. Mieltä ilahduttaa nähdä myös sukumme nuorimpia paikalla. Tervetuloa.

On aika hetkiseksi palata 60 vuotta taaksepäin ja muistella niitä hetkiä, kun sukuseuramme perustettiin.

Sukuseuran perustamisen aloitteentekijä oli Maunu Uusikangas (vuodesta 1949 Hedenfors) , jonka vaimo Maija on os. Hannikainen. Heidän kotonaan tammikuussa 60-vuotta sitten kokoontui pieni joukko hannikaissukuun kuuluvia henkilöitä, jotka innostuivat sukuseuran perustamisajatuksesta.

Jonkin aikaa tämän vierailun jälkeen perustettiin toimikunta, jonka tehtävänä oli ryhtyä valmistelemaan suvun jäsenten koollekutsumista sukuseuran perustamista varten. Toimikunnan koollekutsujana ja puheenjohtajana oli rouva Hanna Tanner. Toimikuntaan kuului hänen lisäkseen Maunu Uusikangas, Sylvi Laaksovirta, Tyyne Malmgren, Irja Pihkala, Väinö Hannikainen ja Heikki Hannikainen sekä neuvonantajajäsenenä Ilmari Hannikainen. Varajäsen oli Irja Kuutti.

Toimikunta oli innostunut tehtävästään ja kokoontui lähes viikoittain pohtimaan lukuisia järjestelykysymyksiä. Sukuseura haluttiin saada perustetuksi vielä saman kevään aikana. Toimikunta painatti kutsukortin, jota ryhdyttiin lähettämään tiedossa oleville suvun jäsenille. Myös lehdissä ilmoitettiin suunnitteilla olevasta kokouksesta, joka sitten pidettiin huhtikuun 5. päivänä 1947 ravintola Kestikartanossa Helsingissä. Perustamiskokouksessa oli koolla 88 sukuun kuuluvaa henkilöä. Mainittakoon tässä yhteydessä, että tällä hetkellä sukuseuran jäsenrekisterissä on13 perustajajäsentä. Kokouksen pöytäkirjan 2 § oli lyhyt ja ytimekäs ”Päätettiin yksimielisesti perustaa Hannikaisten sukuseura ry.”

Noista tapahtumista 60 vuotta sitten sukuseuramme toiminta käynnistyi.

Alkuvuosina toiminta oli vilkasta. Mutta kuten monesti alkuinnostuksen jälkeen toiminta tasaantui, kunnes se uudelleen vilkastui 70-luvun lopulla. Vilkastunut toiminta ilmeni monella tavalla. Mm yhteydenpito seuran jäseniin kiertokirjeitse alkoi olla jatkuvaa. Nykyään toimintamuodot ovat vakiintuneet, joskin uusiakin toimintamalleja etsitään jäsenistön aktivoimiseksi.

Sukuseuran yhtenä tärkeänä tehtävänä on tehdä tunnetuksi nuoremmille sukupolville edesmenneiden jäsenten aikaansaannoksia. Tällaisista hankkeista mainittakoon mm. 50- ja 60-luvulta P.J. Hannikaisen patsashanke Jyväskylässä ja muistolaatan paljastus Kuhmoisissa sekä Ilmari Hannikaisen muistomerkki Hietaniemen hautausmaalla, ja 80-luvulta Eeva Ryynäsen suunnittelema muistomerkki ” Laulupuu” Nurmeksessa ja Pietari Hannikaisen muistomerkki Parikkalassa. Monia muitakin Hannikaissuvun merkkihenkilöihin kohdistuneita hankkeita on ollut ja kaikissa sukuseuran panos ja osallisuus on ollut merkittävä.

Sukuseuran omista hankkeista mainittakoon kahden äänilevyn tuottaminen hannikaissävelistä sekä vaakunataulun ja sen oheistuotteena uuden pöytäviirin hankinta. 10 vuotta sitten julkaistiin Hannikaisten laulu. Tässä vuosikokouksessa julkistimme äsken laulamamme Laulavat Hannikaiset
-laulun.

Sukututkimusta on tehty sukuseuran perustamisesta alkaen. Alkuvaiheessa Hanna Tanner ja Marja Hannikainen paneutuivat tehtävään. Työtä jatkoi Lauri Hannikainen. Hannikaisten jälkipolvitaulu julkistettiin Savonlinnan vuosikokouksen yhteydessä 12 vuotta sitten sisältäen tiedot sukulais-suhteineen noin 4000 henkilöstä. Jälkipolvitaulun päivittämisestä vastaa tästä eteenpäin johtokunta.

Toinen suurtyö on ollut Leena Valvanteen kirjoittama ”Kertomus Hannikaisten Sukuseuran vaiheista viiden vuosikymmenen ajalta 1947 - 1997.” Siinä on jälkipolville paljon tietoa ja tarinaa sukumme toiminnasta ja sukumme jäsenten aikaansaannoksista henkilögallerioineen.

Yhtenä tiedonvälitysmuotona on Hannikaiskanawa-lehti. Ensimmäinen Hannikaiskanawa julkaistiin 90-luvun puolivälissä. Lehden välityksellä myös sukuseuran jäsenet voivat välittää ajatuksiaan kirjoituksin ja kuvin muiden luettavaksi.

Musiikki on aina liittynyt kiinteästi Hannikaisten sukuseuran ja sen jäsenten elämään. Olen vakuuttunut, että näin tapahtuu tästäkin eteenpäin. Mm. tänään kuulemme juhlassa oopperalaulaja Sauli Tiilikaisen esittämänä Hannikaislauluja. Vuosien mittaan on järjestetty vuosikokousten yhteydessä useita konsertteja, joissa Hannikaiset ovat esittäneet Hannikaisten sävellyksiä. Nuorimmat esiintyjät ovat olleet alle kouluikäisiä. Perinne jatkukoon tulevaisuudessa. Myös P.J. Hannikaisen nimikkokuoroihin Ylioppilaskunnanlaulajiin sekä Jyväskylässä mieskuoro Sirkkoihin, kuten P.J:n puolison Alli Hannikaisen perustamaan naiskuoro Vappuihin on pidetty yhteyttä.

Paljon on saatu aikaan ja monessa hankkeessa on oltu mukana, mutta miltä tulevaisuus näyttää. Toistaiseksi kaikki näyttää hyvältä, mutta emme saa kuitenkaan pysähtyä paikoillemme. Uusia aktiivisia tekijöitä ja ideoita tarvitaan.

Seuran toiminnan peruskivenä on jäsenistö. Näenkin uusien nuorten jäsenten hankinnan erääksi tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista, jotta toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua. Ensi kesänä elokuun lopulla sukuseura järjestää perhetapahtuman Janakkalan nuorisokeskuksessa. Ohjelma koostuu luontoretkeilyistä, leikkimielisistä kilpailuista ja yhdessäolosta ja toivottavasti kokoaa runsaan osanottajamäärän niin jäsenistöä kuin uusiakin jäseniä.

Toisena tärkeänä tulevaisuuden haasteena on suvun ja sen jäsenten aikaansaannosten kokoaminen ja kirjaaminen. Sukuseuramme esimies on käynnistänyt hankkeen, joka toivottavasti tuo rikkaan lopputuloksen. Kirjoituksia ja kuva-aineistoa voitaisiin julkaista mm. Hannikaiskanawassa.

Emmekä saa unohtaa sääntöjemme ensimmäistä kohtaa. Sukuseuran tehtävänä on jäsenistön yhteenkuuluvuuden lisääminen ja yhdessäolon ylläpitäminen. Sukuseuran järjestämissä tilaisuuksissa niin vuosi- ja kesäkokouksissa, oopperassa käynneillä, laivaristeilyillä ym. tapahtumissa sukuseuran jäsenillä on mahdollisuus jatkossakin tavata toisiaan.

Hyvät kuulijat, perustamiskokousta käsittelevä lehtikirjoitus 60 vuotta sitten päättyi seuraavaan toteamukseen. Kokouspäivät olivat muodostuneet syvällisiksi yhteisen sukuhengen ja sukukunniantunnon läpitunkemaksi suvun jäsenten juhlatilaisuudeksi. Toivon, että tässäkin juhlassa saavutetaan sama yhteenkuuluvaisuuden tunne. Meissä on iloa ja voimaa, on yhteinen sävel ja me saamme sen soimaan.

Hyvä juhlayleisö, näillä sanoilla haluan toivottaa teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi Hannikaisten Sukuseuran 60-vuotisjuhlaan.



Puheenjohtaja Rainer Hannikainen